Tapahtui tänään niillä mailla, joilla eräs lastenhoitaja istui kaikessa rauhassa askartelemassa lastensa kanssa, kun eräs odottamaton lastentarhanopettaja saapui pianoa soittamasta ja laittoi käteen lämmintä voimaa suoraan sydämestään.
Itkuhan siitä tuli.
KIITOS Anne ♥
Nyt jaksaa taas mennä...
Joulu ei meinaa tähän taloon tulla millään,
mutta adventtikynttilät on sentään hankittu.
Joulumieli tuli kuitenkin kun viikolla eräs neiti 4v,
kesken lumihiutaleen leikkauksen kääntyi ja sanoi:
Aila, sinun selän takana on suojelusenkeli.
Itkuhan siitäkin tuli...
No en itke töissä koko ajan.
Nyt alkaa vain olla hieman loman tarvetta...
Onneksi sunnuntaina tulee etelän ihmisiä virkeillä ajatuksilla.
Aamulla hurautan kuitenkin äidille ja isälle pullaa paistamaan.
Kaupan pulla ei kuulemma enää maistu ;)
Verkkaisaa viikonloppua ja voi hyvin !
Ihana ystävä...voimia antava.
VastaaPoistaJoskus itku on herkässä, eikä ole lainkaan paha itkeä.
Tietysti lasten nähden ei ole hyvä useasti itkeä.
Ihana 4 vuotias.♥
♥
VastaaPoistaJoillakin pienillä lapsilla om vielä tuo herkkä näkö tallella. Kiva, että kertoi. Onneksi ympäristö ei ole vielä "opettanut realiteeteja". Niinkuin ensimmäisen luokan opettaja kertoi lapselleni, ettei joulupukkia ole olemassa.
VastaaPoistaKauniin adventtikynttelikön olet rakentanut - oikean voima-alttarin!
Makoisaa pullanpaistoa!
♥
VastaaPoistaOlet ihana♥
Hyvää Itsenäisyyspäivää!
VastaaPoistaEi täälläkään ole oikein joulutunnelmia, sattuneesta syystä.
Olen kyllä yrittänyt pikkuhiljaa siivoilla ja leipoa pipareita, joulumessuilla on tullut käytyä ja ekat tortut maistettua.
Tänä vuonna en jaksa innostua edes kortteja tekemään, mennään Minna Immosilla nyt.
Kaikesta huolimatta toivotaan molempiin koteihin joulun rauhaa ja tunnelmaa!
Kiittelen kommenteista ja toivon ihanan joulun tulevan, tavalla tai toisella, itse kullekin säädylle :)
VastaaPoistahieno asetelma :)
VastaaPoista